Onko suomalaisten suhde autoihin muuttunut?

Suomaiset ovat autoilijakansaa. Autokannan kasvu ja autoistumisen yleistyminen ovat muokanneet suomalaisten liikkumistapoja ja elämäntyyliä paljon. Miten suomalaisten suhde autoihin on muuttunut vuosien saatossa?

Autokannan ja autoharrastamisen muuttuminen

Suomessa käytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noussut 2000-luvulla. Tämä kertoo siitä, että uusien autojen hankinta on hidastunut. Suomalaisten autokanta muuttuukin pikkuhiljaa. Ostetaan autoja, mutta ne ovatkin sähköautoja tai hybridiautoja. Tai ostetaan hyviä autoja käytettyinä.

Autoharrastus on aina ollut suomalaisille tärkeää, mutta sekin on muuttunut viime vuosina. Traficom on helpottanut autoharrastajien elämää muun muassa sallimalla yleisimpiä muutoksia ilman poikkeuslupia. Tämä on ollut positiivinen askel autoharrastuksen edistämiseksi. Toisaalta perinteiset autoharrastukset, kuten museoautojen keräily, ovat jonkun verran menettäneet suosiotaan.

Liikkumistottumusten muutos

Koronapandemia vaikutti merkittävästi suomalaisten liikkumistottumuksiin. Liikennesuoritteet romahtivat pandemian aikana, eikä niiden jälkeen olla vieläkään palattu ennalleen. Tämä voi osaltaan kertoa siitä, että suomalaiset ovat omaksuneet uusia tapoja liikkua etätyön ja etäopiskelun myötä.

Myös ympäristötietoisuuden kasvu on vaikuttanut suomalaisten liikkumistottumuksiin. Eri tahot ovat nostaneet ilmastonmuutoksen ja liikenteen päästöjen vähentämisen tärkeäksi puheenaiheeksi. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että suomalaiset harkitsevat tarkemmin autoilun tarvettaan ja suosivat ehkä enemmän sähköautoja.

Vaikuttajat asialla

Autoilutottumuksiin yritetään vaikuttaa monella tavalla, myös niin sanottujen epävirallisten tahojen kautta. Elokapina on Suomessa vuonna 2018 perustettu ilmastoaktivistiryhmä, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan ja hallitukseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ryhmä on häirinnyt monen autoilijan työmatkaa viime aikoina. Ryhmän tavoitteena on julistaa ilmastohätätila ja edistää toimenpiteitä, jotka johtaisivat Suomen hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä. Elokapina on järjestänyt useita mielenosoituksia, joissa se on vaatinut hallitukselta konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; esimerkiksi toimia fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi ja läpinäkyvää tiedottamista ilmastonmuutoksen seurauksista.

Elokapinan toiminta on herättänyt keskustelua autoilun ympäristövaikutuksista ja liikenteen päästöistä. Ryhmä on kritisoinut hallituksen tukia fossiilisille polttoaineille ja vaatinut muutoksia liikennepolitiikkaan, mikä vaikuttaa suoraan autoiluun. Elokapinan kampanjat ovat nostaneet esille kysymyksiä siitä, kuinka autoilu ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö ovat keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksessa.

Elokapina on tunnettu myös kansalaistottelemattomuudestaan, mikä tarkoittaa, että se on valmis rikkomaan lakeja ja sääntöjä saavuttaakseen tavoitteensa. Tämä on johtanut esimerkiksi liikenteen tukkeutumiseen mielenosoitusten aikana. Tällaiset toimet ovat saaneet osakseen sekä kannatusta että kritiikkiä, ja ne ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka tehokkaasti aktivismi voi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.

Autoilun tulevaisuus Suomessa

Se on fakta, että suomalaisten suhde autoihin on muuttunut viime vuosina. Autokannan ikääntyminen, sähköistyminen, autoharrastuksen muutos ja liikkumistottumusten muutos ovat kaikki merkkejä tästä kehityksestä. Autot eivät silti ole katoamassa mihinkään.

Tulevaisuudessa voidaan odottaa, että autoilu Suomessa jatkaa muuttumistaan. Ympäristötietoisuuden kasvu ja teknologian kehitys tulevat vaikuttamaan siihen, millaisia autoja suomalaiset hankkivat, ja miten he niitä käyttävät. Elokapina-liikkeen kaltaiset aloitteet voivat myös osaltaan kiihdyttää muutosta kohti kestävämpää liikkumista. Vaatimukset hiilineutraaliudesta ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä voivat johtaa lainsäädännön muutoksiin ja uusiin käytäntöihin liikenteessä. Tämä puolestaan voi muuttaa suomalaisten autoilutottumuksia entistä enemmän kohti kestävämpiä vaihtoehtoja, kuten sähköautoja ja joukkoliikennettä.

Autoilu tulee aivan varmasti edelleen olemaan tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla autot ovat usein välttämättömiä liikkumisen kannalta. Kaupungeissa autoilun tarve voi sen sijaan vähentyä, kun joukkoliikenne ja muut vaihtoehdot kehittyvät.

Onkin mielenkiintoista seurata, miten suomalaisten suhde autoihin tulee muuttumaan tulevina vuosina. Yksi asia on kuitenkin varmaa: autoilu tulee aina olemaan osa suomalaista elämäntapaa, vaikka sen muodot ja merkitys voivat muuttua.

Saatat Pitää Myös

Saatat Pitää Myös