Esa Åkerlund on suomalainen rikoksista tuomittu mies, jonka nimi nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen vuonna 2010 tapahtuneen Porvoon McDonald’sin kolmoissurman myötä. Tapaus järkytti Suomea syvästi ja herätti keskustelua siitä, miten vaarallisuusarviointeja, elinkautisista vapautumista ja yhteiskunnan turvallisuutta tulisi jatkossa käsitellä.
Varhainen rikostausta ja 1990-luvun tapahtumat
Åkerlundin nimi nousi rikosuutisiin jo 1990-luvulla. Vuonna 1993 hän oli epäiltynä tapon yrityksestä Askolassa, mutta Helsingin hovioikeus vapautti hänet näytön puutteen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan jäänyt hänen ainoaksi rikosepäilykseen.
Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1995, Åkerlund surmasi entisen vaimonsa Pernajan Isnäsissä ja haavoitti kahta muuta henkilöä. Teko oli poikkeuksellisen raaka, ja sen seurauksena hänet tuomittiin vuonna 1996 elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Hän vapautui joulukuussa 2009 suoritettuaan noin 13 vuotta vankeutta – elinkautisvankien keskimääräisen istuma-ajan mukaisesti. Vapautumisen ehtona oli tuolloin tavanomainen arvio siitä, ettei hän enää olisi vaaraksi yhteiskunnalle.
Porvoon kolmoissurma 2010 – järkytys koko Suomelle
Vain noin seitsemän kuukautta vapautumisensa jälkeen, heinäkuun 6. päivänä 2010, Porvoon McDonald’sin autokaistalla tapahtui kolmen miehen ampuminen kuoliaaksi. Åkerlund oli ajanut autokaistalle ja ajautunut riitaan toisen auton kanssa. Tilanne eskaloitui nopeasti väkivallaksi: hän ampui kolme henkilöä lyhyessä ajassa. Kaikki uhrit kuolivat välittömästi.
Teko oli kylmäverinen ja ennalta arvaamaton, ja se sai suomalaiset kyseenalaistamaan sen, miten elinkautisvankien vapauttamista tulisi valvoa ja miten riskejä voidaan arvioida paremmin. Poliisi otti Åkerlundin kiinni pian tapahtuman jälkeen, ja hän tunnusti osan teosta.
Oikeudenkäynti ja tuomio 2011
Porvoon käräjäoikeus käsitteli tapausta vuonna 2011. Åkerlund tuomittiin kolmesta murhasta sekä ampuma-aserikoksista 15 vuoden vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen.
Tuomio oli poikkeuksellisen ankara, sillä normaalisti vastaavista rikoksista langetetaan elinkautinen. Käräjäoikeus kuitenkin päätyi aikarangaistukseen, joka sulki pois ehdonalaisen vapauden. Tuomio ei ollut valituskelpoinen, sillä puolustus ei vienyt asiaa hovioikeuteen. Näin ollen ratkaisu jäi voimaan.
Vapautumiskeskustelu vuonna 2025
Helmikuussa 2025 suomalaiset mediat, kuten MTV Uutiset, kertoivat, että Esa Åkerlund on vapautumassa kesällä 2025 suoritettuaan 15 vuoden tuomionsa. Uutinen herätti voimakkaita reaktioita. Uhrien omaiset ja moni kansalainen kyseenalaisti, miten yhteiskunta voi varmistaa turvallisuuden, kun henkilö, joka on aiemmin vapautumisen jälkeen tehnyt uusia henkirikoksia, päästetään jälleen vapaaksi.
Monet asiantuntijat ovat korostaneet, että vaarallisuusarviointien, valvotun koevapauden ja yhteiskuntaan sopeuttamisen mekanismit on päivitettävä. Åkerlundin tapaus toimii esimerkkinä siitä, miten vakavia seurauksia voi syntyä, jos järjestelmä epäonnistuu yksilön riskien arvioinnissa.
Yhteiskunnallinen keskustelu ja vaikutukset lainsäädäntöön
Esa Åkerlundin tapaus on vuosien varrella noussut toistuvasti esiin, kun Suomessa on keskusteltu seuraavista aiheista:
1. Elinkautisvankien vapauttamisen kriteerit
Elinkautinen ei Suomessa tarkoita välttämättä vankeutta loppuelämäksi. Keskimääräinen istuma-aika on noin 14 vuotta. Åkerlundin tekojen jälkeen vaadittiin tiukempia vaarallisuusarviointeja ja laajempaa asiantuntijatyötä ennen vapautuspäätöksiä.
2. Valvonta ja jälkiseuranta
Tapauksen jälkeen oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos lisäsivät keskustelua siitä, miten vapautuneita väkivaltarikollisia tulisi valvoa, tukea ja arvioida säännöllisesti.
3. Uhrien ja omaisten oikeudet
Åkerlundin tapauksen uhreja ja heidän omaisiaan on käytetty esimerkkinä siitä, että rikosuhreille tulisi tarjota enemmän tukea ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi myös vapautuspäätöksissä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Jos Åkerlund vapautuu kesällä 2025, hänen elämäänsä tullaan todennäköisesti valvomaan tiiviisti. Rikosseuraamuslaitos ja poliisi voivat määrätä valvottua koevapautta, pakollisia tapaamisia, psykologista arviointia ja asuinpaikkarajoituksia.
Yhteiskunnallinen kiinnostus tulee pysymään suurena, sillä kyseessä on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista ja puhutuimmista tapauksista.
Eettinen näkökulma
Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota faktapohjainen ja kunnioittava katsaus Suomen rikoshistoriaan. Uhrien ja omaisten kärsimystä ei tule unohtaa, ja keskustelu Åkerlundin tapauksesta tulisi aina käydä oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta, ei sensaationhakuisesti.
Johtopäätös
Esa Kalle Vihtori Åkerlundin tarina on muistutus siitä, että rikosoikeudellinen järjestelmä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan uudelleenintegraation ja turvallisuuden välillä. Porvoon kolmoissurma vuonna 2010 ja siitä seurannut tuomio osoittivat, että Suomen järjestelmä pystyy reagoimaan ankarasti vakaviin tekoihin.
Vuoden 2025 vapautuminen puolestaan testaa, onko järjestelmä oppinut menneisyydestä ja kykeneekö se estämään historian toistumisen.
