Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kohtaa tällä hetkellä vakavan haasteen, kun COVID-19-tapausten määrä teho-osastoilla on noussut korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2022 alkukuukausien. Vakavien tapausten kasvu on asettanut painetta kansakunnan teho-osastoille (ICU), ja terveydenhuollon ammattilaiset ilmaisevat huolensa järjestelmän kyvystä selviytyä kasvavista luvuista.
Maassa on havaittu jyrkkä nousu COVID-19-potilaiden määrässä teho-osastoilla, saavuttaen 27 potilaan määrän, mikä on korkein ilmoitettu viime vuoden aikana. Kuopion yliopistollisen sairaalan professori Matti Reinikainen on huomauttanut, että jos trendi jatkuu, Suomi voi pian kohdata tilanteen, jossa teho-osaston kapasiteetti on äärimmäisissä rajoissa. Terveydenhuoltojärjestelmän jatkuva henkilöstöpula pahentaa ongelmaa, estäen tehokkaat toimet teho-osaston kapasiteetin laajentamiseksi.
Mahdollisen kriisin odotuksessa on puhetta ei-kiireellisten leikkausten rajoittamisesta uudelleen henkilökunnan uudelleenohjaamiseksi akuutimpiin tapauksiin – siirto, joka voisi johtaa pidempiin hoitojonoihin ja viivästynyttä hoitoa ei-COVID-19-potilaille. Reinikainen huomauttaa, että tällaisiin toimenpiteisiin siirrytään, kun maanlaajuisesti COVID-19-teho-osastopotilaiden määrä lähestyy 50:tä, korostaen nykyisen nousun vakavuutta.
Teho-osastopotilaiden demografia on kehittynyt pandemian aikana. Tällä hetkellä enemmistö on vanhempia ihmisiä, joilla on aiempia terveysongelmia, mikä eroaa alkuvaiheesta, kun nuorempia, terveempiä ihmisiä myös otettiin huomattavassa määrin sairaalaan. Tämä muutos on merkittävä, koska se viittaa siihen, että virus todennäköisemmin vaikuttaa vakavasti immuunijärjestelmältään heikentyneisiin ihmisiin.
Toisin kuin pandemian alkuvaiheessa, kun tapaukset keskittyivät tiettyihin alueisiin, nykyinen teho-osastopotilaiden levinneisyys on tasaisempi koko maassa, mikä estää paikalliset ylikuormitukset, mutta esittää haasteen, jos numerot jatkavat voimakasta nousua.
Pandemian ennakoimattomuus aiheuttaa lisähaasteita terveydenhuollon suunnittelulle. Aiemmat mallit ovat osoittaneet potilasmäärien nousua, minkä jälkeen on seurannut tasaantumisia tai laskuja. Kuitenkin tulevaisuuden trendien ennustaminen on vaikeaa, mikä tekee terveydenhuoltojärjestelmien valmistautumisesta riittämättömän.
Kun Suomi kohtaa tämän uusimman pandemia-aallon, tilanne korostaa julkisen terveydenhuollon toimenpiteiden ja rokotuskampanjoiden kriittistä roolia terveydenhuoltopalveluiden paineen helpottamisessa. Valppaus ja julkisten terveysohjeiden noudattaminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan, kun maa kamppailee tämän uuden teho-osastotapausten nousun kanssa.
