Itä-Suomen yliopiston suorittama tutkimus on tunnistanut huolestuttavan puukuolleisuuden lisääntymisen Kaakkois-Suomen metsissä. Viime vuosina kuolleisuus on kasvanut kymmenkertaiseksi tavanomaiseen verrattuna, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia uhkia alueen metsäekosysteemille ja ilmastonmuutoksen torjuntatoimille.
Tutkimus osoittaa kuivuusstressin ja tuhohyönteisten, kuten kuusikirjon, aktiivisuuden lisääntymisen, olevan pääsyyllisiä tässä nousussa. Nämä olosuhteet ovat erityisesti vaikuttaneet nuoriin, kuusivaltaisiin metsiin, joissa vehreät ja tuoreet kasvustot ovat kärsineet eniten. Tutkimuksen mukaan näillä alueilla on nyt havaittavissa ennen näkemättömiä puukuolleisuuden määriä, jotka ovat pahentuneet ympäristön muutosten myötä, edistäen kuiville olosuhteille suotuisia tuholaisia.
Professori Liisa Kuusipalo, tutkimuksen päätekijä, selittää, ”Kuivuuden ja tuholaispurkausten, erityisesti kuusikirjon, kaksoispaine on kriittisesti heikentänyt puiden elinvoimaisuutta. Tämä tekee niistä alttiimpia lisähyönteisten invaasioille ja taudeille, jotka valitettavasti kukoistavat nykyisissä olosuhteissa.” Tämä stressi- ja infestaatiokierteen nopeuttaa puukuolleisuutta, heikentäen edelleen metsän kykyä toimia vahvana hiilinieluna.
Puukuolleisuuden lisääntymisen vaikutukset ulottuvat puun elämän menetyksen yli. Kuolleet puut edistävät hiilidioksidipäästöjä hajoamisensa myötä, mikä puolestaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Lisäksi puiden menetys vaikuttaa biodiversiteettiin hävittämällä elinympäristöjä, mikä vaikuttaa villieläimiin ja muihin kasvilajeihin.
Vastauksena näihin hälyttäviin löydöksiin tutkijat vaativat metsänhoitokäytäntöjen uudelleenarviointia. Suositellut strategiat sisältävät metsien kiertoaikojen pidentämisen, puulajien monimuotoisuuden lisäämisen ja metsänhoitotoimien, kuten harvennusten ja lannoituksen, tehostamisen, jotta metsät voidaan paremmin varautua ja suojata tulevia uhkia vastaan.
Tutkimus toimii kriittisenä toimintakehotuksena, korostaen uusien metsänhoitoratkaisujen omaksumisen kiireellisyyttä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja Kaakkois-Suomen metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Näiden kysymysten jatkuessa tutkijoiden, paikallishallintojen ja yhteisön välinen yhteistyö on ratkaisevaa näiden elintärkeiden ekosysteemien terveyden turvaamiseksi.
