Suomessa tehdään yli 9,000 potilasvahinkoilmoitusta vuosittain, ja tämä trendi on stabiloitunut pandemian jälkeen. Tammikuu ja kesäkuu 2023 näyttivät samankaltaisia lukuja kuin edellisvuonna.
COVID-19-pandemian jälkimainingeissa Suomi on havainnut potilasvahinkoilmoitusten määrän stabiloituvan, ja yli 9,000 ilmoitusta jätetään vuosittain. Vaikka henkilöillä on oikeus ilmoittaa vahingosta jopa kolme vuotta tapahtuman jälkeen, tammikuu-kesäkuu 2023:n tilastot osoittavat, että uusia ilmoituksia jätettiin 4,618, mikä on lähellä vuoden 2022 keskiarvoa, 4,594.
Potilasvakuutuskeskus kerää ensin asiaankuuluvat asiakirjat ja etsii sitten asiantuntijalääketieteellistä mielipidettä, ja tämän prosessin kesto on useita kuukausia. Mielenkiintoista on, että vain noin 7% alkuvuonna 2023 ratkaistuista tapauksista oli todellisuudessa jätetty sinä vuonna.
Potilasvakuutuskeskuksen johtaja, Minna Plit-Turunen, kommentoi: ”Olemme aktiivisesti pyrkineet lyhentämään tapausten käsittelyaikaa, mikä näkyy alkuvuoden päätösten määrässä. Tänä vuonna tehtiin 5,380 päätöstä, mikä on yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna, 4,191.”
Noin neljäsosa ratkaistuista tapauksista (24.3%) täytti korvauksen lailliset kriteerit, ja näin ollen 28% vaatimuksen tehneistä sai myönteisen päätöksen ainakin yhdessä ilmoituksessaan. Korvausten hylkäämisen yleisimmät syyt olivat, että haittavaikutus ei johtunut annetusta hoidosta tai että asianmukainen hoito ei olisi estänyt lopputulosta.
Plit-Turunen selitti edelleen: ”Ei ole potilaiden tai terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä päättää korvauskelpoisuudesta. Tämän määrittävät Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat, jotka perustavat arvionsa laillisiin kriteereihin. Emotionaalista stressiä, koettua huonoa kohtelua tai paranemattomuutta asianmukaisesta hoidosta huolimatta ei katsota potilasvahingoiksi.”
Huomattavat 94% korvatuista vahingoista liittyivät hoitoon liittyviin vahinkoihin. Tässä kriteerinä oli, että toinen pätevä terveydenhuollon ammattilainen olisi toiminut eri tavalla ja estänyt vahingon. Plit-Turunen korosti: ”On tärkeää ymmärtää terveydenhuollon sisäänrakennetut riskit. Virheitä ja vahinkoja voi sattua kenelle tahansa, mutta voimme ja meidän pitäisi oppia näistä tapauksista.”
Rahallisesti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vahinkoja korvattiin yhteensä 13.7 miljoonalla eurolla. Koko potilasvakuutusjärjestelmän kustannukset olivat 21.2 miljoonaa euroa. Suurin korvauskategoria oli ansiotulon menetys, mikä muodosti 45% kokonaismäärästä.
Potilasvakuutuskeskuksen väliaikainen raportti 1/2023 sisältää potilasvahinkotilastot tammikuu-kesäkuu 2023. Vuoden 2023 koko raportti julkaistaan alkuvuodesta 2024.
